Koiraihmiset on ihan oma ihmislajinsa. Ja siinä joukossa koirahullut muodostavat vielä ihan oma alalajinsa. Onhan siinä joukossa miehiäkin, mutta silti minulla on sellainen näppituntuma, että koirahulluissa naiset ovat kuitenkin enemmistönä. Itse tunnustaudun kuuluvani tuohon ”crazy dog lady”-kategoriaan, mikä ei varmaan ole yllätys kenellekään minut tuntevalle.

Mistä sitten tunnistaa todellisen koirahullun? Vain todellinen koirahullu:

• jonottaa kuukausitolkulla (ellei peräti vuosia) kunnalliselle hammaslääkärille lohjenneen hampaansa kanssa koska yksityinen tulisi niin kalliiksi, mutta mukisematta maksaa kolmenumeroisia summia eläinlääkärille aina kun se vain on vähänkin tarpeen (eli suhteellisen usein…)
• ostaa koiralleen ylihinnoiteltua erikois-spesiaali-super-hyper-dieettiruokaa, mutta syö itse pääasiassa kaurapuuroa ja tonnikalarisottoa, koska niitä saa halvalla
• ostaa omat vaatteensa (silloin harvoin kun ostaa) kirpparilta, mutta hankkii koirien kaulapannat, hihnat yms. suoraan satulasepältä, ja muutkin vermeet vähintäänkin eläintarvikeliikkeestä
• käy autolla hakemassa maitotölkin lähikaupasta, mutta kiertelee tunti- ja kilometritolkulla pitkin maita ja mantuja koiriensa kanssa
• omistaa viisi ulkoilupukua, mutta vain yhdet siistit housut (jos niitäkään) – hameista ei tässä yhteydessä kannata edes puhua
• kulkee iloisesti rikkinäisissä farkuissa tai alusvaatteissa, kunhan kumisaappaat on ehjät
• valitsee ostamansa vaatteet taskujen lukumäärän perusteella
• ei mieti hetkeäkään jos (kun?) eteen heitetään ukaasi ”joko minä tai koira(t)” – minkä takia koirahullujen keskuudessa sinkut taitavat olla yliedustettuina
• valitsee juhlapukunsa sointumaan koiran väriin – vaikka koira(t) ei(vät) olisikaan mukana juhlissa, niin koirankarvat ovat aivan varmasti
• löytää koirankarvan keitetyn kananmunan kuoren alta – mutta ei kiinnitä siihen mitään huomiota
• ei millään saa itseään hereille ehtiäkseen kahdeksaksi töihin, mutta ei koe mitään ongelmaa herätä ajoissa ehtiäkseen kahdeksaksi koiranäyttelyyn/kokeeseen toiselle puolelle Suomea
• pystyy nukkumaan oikein (no okei, suhteellisen) mukavasti 90 cm levyisessä sängyssä, vaikka ¾ siitä on koirien peitossa
• vaihtaa autoa ja/tai (yleisemmin ja) asuntoa sen mukaan, mikä on koirien kannalta parasta
• käyttää sosiaalisessa mediassa profiilikuvana koiraansa – suuri(n) osa kavereista tunnistaa koiran varmemmin kuin omistajan

Arvioisin, että jos edes puolet edellä mainituista pitää paikkansa, pääsee armoitettuun koirahullujen kiltaan. Minun osaltani (tietysti, koska olen listan laatinut) joka ikinen kohta natsaa – mistä voi totta kai tehdä omat johtopäätöksensä…