En ole kauhean jouluihminen sikäli, että en jaksa ottaa paineita joulusiivouksesta, -ruuista  ja muista. Mutta minusta on ihana miettiä mahdollisimman osuvia lahjoja läheisilleni. Ja rakastan myös itse joulua, ja ennen kaikkea rauhoittumista ja kiireettömyyttä. Jo aikoja sitten kieltäydyin lähtemästä minnekään aattoiltana, vaikka joillekin tuntui olevan vaikea käsittää että halusin olla jouluna mieluummin yksin kotona kuin kylässä jossain sukulaisten/ystävien luona.

En myöskään tykkää shoppailusta jouluruuhkissa, mieluummin ostan lahjat hyvissä ajoin tai postimyynnistä. Mutta pakkohan se on joskus myös sinne jouluostoksille mennä, ja siellä vastaan hyökkää joululaulujen tulva jo marraskuusta lähtien – tosin tänä(kin) vuonna olen onnistunut välttelemään niitä suhteellisen menestyksekkäästi.

Ei minulla sinänsä ole mitään joululauluja vastaan, päinvastoin. En vain tykkää siitä, että niitä pakkosyötetään joka tuutista jo monta viikkoa ennen h-hetkeä. Itse asiassa monet joululaulut ovat minulle hyvinkin läheisiä, ja useisiin liittyy vielä ylimääräisiä sivumerkityksiä, jotka avautuvat vain minulle itselleni (mikä ei sinänsä ole mitenkään ihmeellistä – monet muutkin minulle tärkeät asiat avautuvat vain minulle itselleni).

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa... Niin on peittänyt myös Puolen Hehtaarin Metsässä. Joka ikinen syksy suunnittelen kerääväni yrtit talteen ennen kuin ne paleltuvat, ja siivoavani kesäkukkaistutukseni ennen lumien tuloa. Vaan siellä ne taas törröttävät paleltuneet basilikat ja timjamit, samoin orvokit ja muut kesäiset kukkaistutukset ovat jääneet hankien alle. Raivaan ne sieltä sitten taas keväällä pois uusien istutusten alta, ja päätän, että ensi syksynä minä kyllä…

Enkeli taivaan… En ole kauhean enkeli-ihminen, mutta kyllä joulun aikaan ajatukset kulkeutuvat rakkaisiin edesmenneisiin. Ennen kaikkea äitiin ja isään, mutta myös Panda-tiibetinterrieriin, ensimmäiseen ihan omaan koiraani, joka edelleenkin on minulle se elämäni koira. Vaikka rakkaitahan nämä nykyiset mölyapinatkin ovat.

Joulupuu on rakennettu… Vaan eipä ole meillä. Siidan ensimmäisenä jouluna meillä oli joulukuusessa vihreä valosarja, jossa oli muuntaja välissä. En halunnut ottaa riskiä, että Siida haukkaisi ”täydessä virrassa” olevaa johtoa. Nyt Tirrin aikana en ole tuonut kuusta lainkaan sisälle, epäilen että jätkä olisi vain ilahtunut saadessaan ihan oman sisävessan. Onneksi jouluvaloja voi ripustella ulos ihan huoletta.

Juokse porosein poikki vuoret, maat… Tässä on taas ollut pakkaskelejä joulun alla. Halti ei kovimmilla pakkasilla halua lähteä lenkille ollenkaan, ja Siidakin pyrkii kääntymään takaisin päin varsin nopeasti. Tirri sen sijaan haluaisi nuoruuden innolla porskuttaa vaikka miten pitkälle. Onneksi minulla on mahdollisuus käydä Siskon lähimetsissä juoksuttamassa nuoriso-osastoa, irti päästessään Siidakin juoksee ihan iloisesti. Ja Tirrin riemu tarttuu myös ulkoiluttajaan sen päästessä revittelemään oikein sydämensä kyllyydestä.

Pukki ovelle kolkuttaa, tokkopa sisälle tulla saa… Juu, parempi on pukin pysytellä vain oven ulkopuolella. Kyllähän tuo lauma (alkuhaukkumisen jälkeen) rauhoittuu nukkumaan tai kerjäämään rapsutuksia, mutta veikkaanpa ettei naamioitunut pukki-ihminen pystyisi saavuttamaan ainakaan Haltin luottamusta. Onneksi perheeseen ei enää kuulu ketään joulupukkia kaipaavaa (aikanaan myös Panda piti varalta pitää hihnassa joulupukin käynnin ajan).

Vain valkeata joulua… Minulle musta joulu ei ole joulu ollenkaan. Onneksi tänä vuonna näyttäisi siltä, että saadaan taas valkea joulu – minusta se vain on aivan keskeistä joulufiiliksen kannalta. Onhan se joulu myös silloin kun maa on musta, mutta ei se vain ole sama asia. Luminen maisema on niin kaunis, ja joulun kiireettömyys antaa sille vielä oman lisäsäväyksensä.

Näin sydämeeni joulun teet, ja mieleen hiljaiseen… Ottamatta mitenkään kantaa joulun uskonnolliseen puoleen, minulle joulu on ennen kaikkea rauhoittumisen ja hiljentymisen aikaa. Jouluna en halua aikatauluttaa tekemisiäni, enkä stressata mistään mitä ”pitäisi tehdä”. Jouluna ollaan, silloin ei suoriteta. Joulu on aika, jolloin sydän rauhoittuu.

Toivotan oikein rauhallista ja kiireetöntä joulunaikaa kummallekin lukijalleni… <3