Muutama päivä sitten aloittelin Puolen Hehtaarin Aakkosten kanssa. Lienee aika jatkaa listaa, ennen kuin hukkaan lunttilappuni johon olen jäljellä olevat sanat kirjoittanut…

H – Hepuli. Kaikki koirat (ainakin kaikki minun tuntemani koirat) saavat nuorena välillä hillittömiä riekkuhepuleita, jolloin singahdellaan takapuoli maata viistäen hillitöntä vauhtia pihalla pensaiden ympärillä, tai vaikkapa sisällä sohvan ja sängyn väliä. Tirrillä on vielä oma sängynpetaushepulinsa, jolloin se sukeltelee peiton alle ja kieppuu ja riekkuu samalla kun minä yritän saada sänkyni pedatuksi. Mutta vasta tätä tekstiä miettiessäni tajusin, että Halti ja jopa Siidakin ovat jo sen verran iäkkäitä, etteivät ne enää saa singahteluhepuleita, vaikka muuten vielä leikkivät hyvinkin riehakkaasti.

I – Iltapuhteet. Olen iltaihminen, minulle on luontevinta valvoa jonnekin yhteen tai kahteen, ja sitten vastaavasti nukkua aamulla pidempään. Illan tunteina tavallisimmin istuskelen tietsikalla, usein pelailemassa tai ihan vain facebookissa aikaa tappamassa, mutta myös erilaisten puhdetöiden parissa. Alkuvuodesta iltani kuluvat mukavasti paikallisen ryhmänäyttelyn valmistelussa. Näyttelytalkoilun jälkeen onkin sitten vuorossa talkoilu rotujärjestön hyväksi, kun iltojeni iloksi kirjoitan puhtaaksi näyttelyarvosteluja vuosikirjaa varten. Lisäksi satunnaisesti talkoilen Plan Suomen hyväksi, kun teen netissä käännöstöitä ja käännän maaraportteja yms. englannista suomeksi. Eipä käy aika pitkäksi, eikä pääse tekemisen puute yllättämään.

K – Kesä. Olen kesäihminen. Tai tarkemmin sanottuna valoihminen. Herään henkiin keväällä kun illat pitenevät, ja kuulun siihen vähemmistöön jonka mielestä on mukavaa kun kellot siirretään kesäaikaan ja iltavirkun valoisa aika venyy kerralla tunnilla. Jos saisin valita, pitäisin kelloni kesäajassa ympärivuotisesti, joka syksy masentaa kääntää kellot takaisin ”normaaliaikaan”. Kyllähän pimenevissä elokuun illoissa on tunnelmaa, mutta mikään ei vedä vertoja alkukesän valoisille öille – ellei sitten kevään ei-ihan-niin-pitkät valoisat illat, kun maisema on täynnä linnunlaulua joka ei vaikene edes yöksi. (Tunnustan: toinen vaihtoehto K-sanaksi oli Keskiolut, mutta en viitsinyt ruveta sitä selittelemään…)

L – Lintulauta. Lintuja on mukava bongailla, ja olenkin sijoittanut lintulaudan työhuoneeni ikkunan taakse, niin voin tässä tietsikalla istuessani samalla seurata lintujen tekemisiä. Tosin siitä seuraa myös kavereiden pakkosyöttäminen lintuhavaintoja pursuvilla fb-päivityksillä. Sekä puhelinhäiriköinti, kun lähettelen Siskolle bongaustekstareita – ja yleensä saan vastausviestissä tiedon, että Sisko on bongannut samaisen linnun jo aikaisemmin. Harmaapäätikka sentään vieraili minun lintulaudallani aikaisemmin kuin Siskon luona.

M – Makkara. Aakkosten ykkösosassa oli jo grillaus G:n kohdalla, mutta koska yksin ollessani grillaan yleisimmin makkaraa, niin laitetaan sekin nyt tähän erikseen. Muuten en sitten makkaraa käytäkään oikeastaan lainkaan, ellei käytöksi lasketa koirien jäljestyspalkkioksi pilkkomiani makkarakuutioita, jotka jätän pakasterasiassa kunkin jäljen päähän. Makkaraan liittyy myös edellä mainitsemani vaihtoehto-K, sillä grillattu makkara on ylivoimaisesti parasta keskioluen kanssa. Kesäisin tosin korvaan sen välillä ykkösoluella, ettei keskioluen lipittäminen menisi ihan kohtuuttomuuksiin.

N – Nukkuminen. Vaikka olenkin illanvirkku, tykkään nukkumisesta – aamuisin. Mikä onkaan ihanampaa kuin kiireettömänä aamuna herätä, kääntää kylkeä ja nukahtaa uudestaan. Parhaassa tapauksessa vielä saada Tirri polvitaipeeseen nukahtamislääkkeeksi (tästä kirjoittelinkin joskus loppukesästä/alkusyksystä). Onneksi myös koirat tykkäävät nukkua aamulla pitkään. Tarvittaessa päästän yhden tai useamman koiruuden pihalle pissille, mutta kun koko jengi on taas sisällä, on aika kääntää kylkeä. Kun laumanjohtaja nukkuu, nukkuvat myös koirat – ja sama koskee myös päiväunia: vaikka en varsinaisesti nuku päivällä ellen ole kipeänä, saatan mennä sänkyyn pitkäkseni lukemaan. Silloinkin koirat asettuvat ympärilleni (yleensä Tirri jalkoihin, Siida sängyn alle ja Halti sängyn viereen) ja nukkuvat tyytyväisinä – ruoka-aikaan asti. Aamuisin ne eivät rupea huomauttelemaan vaikka ruoka olisikin myöhässä ellen nuku yli puolen päivän, mutta iltaruoka pitää saada ajallaan riippumatta siitä, mihin aikaan aamupala on syöty. Viimeistään viideltä alkaa ininä ja yninä, ja jos yhtään liikahdan liikkeelle lähtevän oloisesti, singahtaa koko lauma keittiöön.

Aakkosten kakkososa voisi olla tässä. En nimittäin malta olla pidempään sisällä kun ulkona on niin kaunis sää. On ”ihan pakko” mennä virittelemään grilli tulille ja sen jälkeen kärtsätä parit makkarat…